Kasvoi kerran kaunis lapsi Niin yleni ukon poika Kirmu kiivas kassapäine Vesilahen vallasmiesi Nelivuosna nelisteli Paimenkoiral' kulleroitti Viisivuosna hevon päällä Uju yli kaakilan lahden Saapu kirmun kotomaille Miehenalum majasille Hunnun herra ristimiesi Kumartaja ristin kjesun Hunnun herra puhu paljo Luikutteli lorujansa Saarnojansa sepitteli Unkasi ukon omnia Sep'moli liikaa kirmuselle Vesilahen valtiaalle Suurel' sotipäällikölle Miekkajalle mahtavalle Kirmu viisas vallitsija Laitto säilöihin soturit Vangitsihe hunnun herran Kiinni köytti kiesun koion Kirmu näin sanoiski virkki Hunnun herralle huhuili "Jätä uskos llity meihim Mikäli mielit vielä elää!" Pelänny ei hunnun herra Vielä viipy vaitonaisna Kirmun puolesta rukoili Vaikka puuhun naulittaisi Sakaselän Naulinkaril' Hunnun herra unohettiin Miettinmähän tuumimahan Kuollako vai eikö kuolla Yöhyellä pimiällä Kirjokannel kuutamolla Tuli apu tovereilta Kiesun kuvan kumartajilta Hilja-neito kiesulainen Oli apu hunnun herran Lapsi kiinni lautassansa Saapu kovalle karille Helja-neito hiljaa hiipi Ohi kävi vartijoitten Vapautti hunnun herran Kerilahen salasaunaan Kiroeli kirmu plajo Kunnei nähny vihulaista Saaressansa satimessa Sakaselän naulinkaril' "Miksen korja kuolettanu Tappotyötta en tohtinu Henkeä vieny hunnun herralt Kuristanu kalantilaista?" Kiinni saatiin hunnun herra Jälleen jäihe satimehen Tällä kertaa ainaiseksi Iäks ikikuunaiseksi Hunnun herran käety lähti Kourat irtos' repimällä Torsot verta hyrskähteli Kiristivät kourantyngät Raual polttivat valtimot Siihen suistu hunnun herra Väsy vanhus vaivaamasta Kirmun töitä kauhisteltiin Teko pääty tarinoiksi Noissa maissa messäsissä Vesilahen veräjillä
Kasvoi kerran kaunis lapsi Niin yleni ukon poika Kirmu kiivas kassapäine Vesilahen vallasmiesi Nelivuosna nelisteli Paimenkoiral' kulleroitti Viisivuosna hevon päällä Uju yli kaakilan lahden Saapu kirmun kotomaille Miehenalum majasille Hunnun herra ristimiesi Kumartaja ristin kjesun Hunnun herra puhu paljo Luikutteli lorujansa Saarnojansa sepitteli Unkasi ukon omnia Sep'moli liikaa kirmuselle Vesilahen valtiaalle Suurel' sotipäällikölle Miekkajalle mahtavalle Kirmu viisas vallitsija Laitto säilöihin soturit Vangitsihe hunnun herran Kiinni köytti kiesun koion Kirmu näin sanoiski virkki Hunnun herralle huhuili "Jätä uskos llity meihim Mikäli mielit vielä elää!" Pelänny ei hunnun herra Vielä viipy vaitonaisna Kirmun puolesta rukoili Vaikka puuhun naulittaisi Sakaselän Naulinkaril' Hunnun herra unohettiin Miettinmähän tuumimahan Kuollako vai eikö kuolla Yöhyellä pimiällä Kirjokannel kuutamolla Tuli apu tovereilta Kiesun kuvan kumartajilta Hilja-neito kiesulainen Oli apu hunnun herran Lapsi kiinni lautassansa Saapu kovalle karille Helja-neito hiljaa hiipi Ohi kävi vartijoitten Vapautti hunnun herran Kerilahen salasaunaan Kiroeli kirmu plajo Kunnei nähny vihulaista Saaressansa satimessa Sakaselän naulinkaril' "Miksen korja kuolettanu Tappotyötta en tohtinu Henkeä vieny hunnun herralt Kuristanu kalantilaista?" Kiinni saatiin hunnun herra Jälleen jäihe satimehen Tällä kertaa ainaiseksi Iäks ikikuunaiseksi Hunnun herran käety lähti Kourat irtos' repimällä Torsot verta hyrskähteli Kiristivät kourantyngät Raual polttivat valtimot Siihen suistu hunnun herra Väsy vanhus vaivaamasta Kirmun töitä kauhisteltiin Teko pääty tarinoiksi Noissa maissa messäsissä Vesilahen veräjillä
Kasvoi kerran kaunis lapsi Niin yleni ukon poika Kirmu kiivas kassapäine Vesilahen vallasmiesi Nelivuosna nelisteli Paimenkoiral' kulleroitti Viisivuosna hevon päällä Uju yli kaakilan lahden Saapu kirmun kotomaille Miehenalum majasille Hunnun herra ristimiesi Kumartaja ristin kjesun Hunnun herra puhu paljo Luikutteli lorujansa Saarnojansa sepitteli Unkasi ukon omnia Sep'moli liikaa kirmuselle Vesilahen valtiaalle Suurel' sotipäällikölle Miekkajalle mahtavalle Kirmu viisas vallitsija Laitto säilöihin soturit Vangitsihe hunnun herran Kiinni köytti kiesun koion Kirmu näin sanoiski virkki Hunnun herralle huhuili "Jätä uskos llity meihim Mikäli mielit vielä elää!" Pelänny ei hunnun herra Vielä viipy vaitonaisna Kirmun puolesta rukoili Vaikka puuhun naulittaisi Sakaselän Naulinkaril' Hunnun herra unohettiin Miettinmähän tuumimahan Kuollako vai eikö kuolla Yöhyellä pimiällä Kirjokannel kuutamolla Tuli apu tovereilta Kiesun kuvan kumartajilta Hilja-neito kiesulainen Oli apu hunnun herran Lapsi kiinni lautassansa Saapu kovalle karille Helja-neito hiljaa hiipi Ohi kävi vartijoitten Vapautti hunnun herran Kerilahen salasaunaan Kiroeli kirmu plajo Kunnei nähny vihulaista Saaressansa satimessa Sakaselän naulinkaril' "Miksen korja kuolettanu Tappotyötta en tohtinu Henkeä vieny hunnun herralt Kuristanu kalantilaista?" Kiinni saatiin hunnun herra Jälleen jäihe satimehen Tällä kertaa ainaiseksi Iäks ikikuunaiseksi Hunnun herran käety lähti Kourat irtos' repimällä Torsot verta hyrskähteli Kiristivät kourantyngät Raual polttivat valtimot Siihen suistu hunnun herra Väsy vanhus vaivaamasta Kirmun töitä kauhisteltiin Teko pääty tarinoiksi Noissa maissa messäsissä Vesilahen veräjillä
Vodka! Vodka! Vodka! Vodka! Hey! Vodka, you're feeling stronger Vodka, no more feeling bad Vodka, your eyes are shining Vodka, you are the real man Vo...
Nuapurista kuulu se polokan tahti jalakani pohjii kutkutti. Ievan äiti se tyttöösä vahti vaan kyllähän Ieva sen jutkutti, sillä ei meitä silloin kiell...
Kirki Öitsilöissä, karkeilossa, Karkeilossa mielesissä, Juhlasissa köyrysissä Nyt miehyt olla tahon. Jalka tahtoo tanssahella, Toine vähä vä...
Miesten mieli maailmalle, Poluil tietämättömille. Merien, teiden tuolle puolle, Taivalt tuonne taittoin. Kulkurina maailmalla, Soitel' viinan vihmoman...
Bira! apto vradi os to proi apto proi os to vradi thelo na pino kati pio dinato apto vradi os to proi apto proi os to vradi thelo na pino giati ime ...
Tehtäväni Tärkeäni Kuhun Synnyin Vartuin Kasvoin Saapi Vuottaa Pikkät Vuuet Saapi Kestää Kaikki Kauet Nimityksen Minkä Annan Sille Annan, Sille Laitan...
Tuhannen kerran varhasella Pyytöön lähtö piukupakkasella Valkosarven viemänä Turkkipalttoon kiertynnä Kivel' isol' salasella Pyytöonnet on aneltunna V...
Musta marja kankahalla, vaiti varvikot. Tehty touot, mutta halla vaatii valjuna. Risteykseen meijerin minä sinut saatoin: ”mene halki metsikön, ei kuk...
Me käymme yössä läpi valjun auringon, kun kuuhut kumma kuollut on. Ei käsin tunnu pimeys niin tummalta, jos kosken aamun kastetta. On aivan yksin, kui...